Johdanto

Radiotaajuiset filtterit jaetaan yleisesti neljään ryhmään:
- alipaastösuotimet
- ylipäästösuotimet
- kaistanpäästösuotimet
- kaistanestosuotimet

Kukin ryhmistä voidaan edelleen jakaa toteutuksen ja laskentavatavan mukaan eri tyyppeihin. Toteutus riippuu suotimelle asetettavista vaatimuksista. Komponenttien kertautumisen mukaan puhutaan kuinka monen asteen suodin on. Kun asteita lisätään, kaistan reunat jyrkkenevät.

Suotimet toteutetaan käyttämällä induktanssia ja kapasitanssia toisin sanoen keloja ja kondensaattoreita. Kelat voivat olla ainakin neljää tyyppiä:
- avokela tai spiraali
- ferriittisydämellä varustettu säädettävä avokela
- toroidi, jonka materiaalina on joko ferriitti tai rautajauhe
- potcore, jonka materiaali on yleisesti ferriitti

Kondensaattorit ovat yleensä joko keraamisia tai styroflex-kondensaattoreita. Trimmerikondensaattoreita voidaan myös käyttää. Eristeenä on ilma, polyteeni, polystyreeni tai teflon. Matalammille taajuuksille tarkoitetut polykarbonaatti- ja elektrolyyttikondensaattorit eivät kelpaa.

Suurtaajuussuodin on esimerkiksi seuraavan kuvan kaltainen:
Filter
Seuraavilla sivuilla tutustumme toroideihin, laskentaohjelmiin, toteutukseen ja ongelmiin, joita esiintyy. Mittaaminen on tarpeen, koska muuten ei suotimen ominaisuuksista tiedetä mitään.